Me olemme asuneet juurikin nyt vuoden verran tässä nykyisessä kodissamme. Meitä on siis kaksi aikuista ja hieman alle kaksi vuotias lapsi ja asuntomme on 51 neliöinen kaksio. Olen usein pohtinut näitä suhteellisen pienessä kodissa asumisen hyötyjä ja yleensäkkin sitä, kuinka se on mahdollista. Täytyy tosin sanoa, että minä en ole koskaan asunut kaksiota isommassa asunnossa ja olen aina asunut kerrostalossa, joten olen ehkä tähän jo tottunut :)
1. Tavaramäärä
Tietystikkään tavaraa ei voi olla paljoa. Periaatteessa tämä sopii itselleni oikein mainiosti. Pidän minimalismista ja inhoan turhaa roinaa, mutta keräilijä luonteeni hamstraa lankoja ja muita käsityötarpeita. Lapsen myötä tavaramäärä muuttuu helposti hallitsemattomaksi.
Ratkaisu meidän kohdallamme on taloyhtiön hulppeat säilytystilat. Meillä on sekä vinttikomero että kellarikomero ja molemmat ovat erittäin tilavia. Ilman näitä tiloja asuminen näissä neliöissä olisi huomattavasti haastavampaa. Toinen etu on vaatehuone. Itse kuulun vahvasti vaatehuonekannattajiin. Meidän vaatehuoneemme on aika peruskokoinen, mutta huonekorkeuden ansiosta syö hyvän määrän tavaraa sisäänsä. Ja minusta on ihanaa, ettei joka huoneessa ole rumia lastulevykaappirivistöjä! Niitä en kyllä suostu ottamaan enää ikinä, jos ei ole aivan pakko.
2. Huoneiston pohja
Hyvän mallinen kaksio on huomattavasti parempi kuin huonopohjainen kolmio. Meillä on iso olohuone, isohko makuuhuone, pieni keittiö ja minimaalinen kylpyhuone. Neliömäärät jakautuvat siis aika hyvin sen mukaan, kuinka paljon huoneessa yleisesti vietetään aikaa. Tietystikkään en panisi pahakseni muutamasta lisäneliöstä keittiöön tai kylppäriin, mutta kaikkea ei voi saada. Ehkä sitten seuraavassa asunnossa. Kotimme on myös läpitalonhuoneisto ja tavanomaista korkeammalla huonekorkeudella, jotka molemmat antavat mielestäni lisää tilantuntua. Ja itseasiassa olohuoneeseen mahtuisi myös parisänky, jolloin tyttö saisi käyttöönsä oman huoneen, tähän ehkä siirrymme jossain vaiheessa.
Tietysti ns. ahtaasti asumisessa on paljon kyse myös tottumuksesta. Jos on tottunut apukeittiöön ja useampaan wc:hen sekä työhuoneeseen on varmasti haastavaa sopeutua pieniin monitoimitiloihin. Tietysti haaveilen, että joskus asuisimme väljemmin ja olisi enemmän tilaa vaikkapa ommella, mutta samalla hieman ihmettelen nykyistä ihannetta rakentaa valtavia omakotitaloja.
Tällaisia mietteitä näin kodinvuosipäivän kynnyksellä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti